Osaamistasoihin perustuva oppimisen näyttö

Olen törmännyt aika-ajoin osaamistasoihin perustuviin kokeisiin. Olen myös itse miettinyt asiaa paljonki ja kehitellyt asiaa hiljakseen eteenpäin. Esittelen tässä teille mihin olen asiassa tällä hetkellä päätynyt.

–> Lataa prototyyppi mallikoe [8-lk prosentti oppimisjaksolta] <–

Olen ensinnäkin luopunut sanasta ”koe”, koska sillä on mielestäni turhankin negatiivinen lataus ja se ei mielestäni ohjaa ajatuksia oikeaan suuntaan. Olen vaihtanut tilalle ”oppimisen näyttö”. Tämä ei ole mielestäni vain ”sanahelinää”, vaan sen tarkoitus on ohjata oppilaan ajatuksia siitä missä arvioinnissa on oikeasti kysymys, oppimisen tukemisesta. Oppimista voi osoittaa monella tavalla, ja se on erittäin tärkeää oppijalle, tämän ollessa yksi tapa laajassa kirjossa. Tämän, niinkuin arvioinnin yleensäkin, tarkoitus on tuottaa tietoa oppimisesta niin oppijalle kuin opettajallekin.

Mielestäni oppilaan olisi hyvä tehdä koe oman tasonsa mukaan. Itse vierastan ajatusta etukäteen valittavasta tasosta, jossa oppilas valitsee arvosanan jota lähtee tavoittelemaan. Mielestäni koekin voi olla oppimistapahtuma. Lähdin liikkeelle siis ajatuksesta, että tuon tasot oppimisen näytön sisään.

Ensin on perustehtävät, sitä sisällöllistä ydintä, joka on kaikille yhteistä ja tulisi hallita kaikilla oppimisen tasoilla. Perustehtävien jälkeen tulee, tässä näytössä kolme kappaletta, laajempaa tasotehtävää. Näissä tasotehtävissä kolme eri tasoa ja oppilas valitsee lopulta itse minkä tehtävän jättää omaksi ratkaisuksi. Tarkoitus on kannustaa yrittämään ja ylittämään itsensä.

Kolme tasoa olen tässä prototyypissä nimennyt seuraavasti:

I-taso: etenet tavoitetta kohti, mutta tarvitset vielä harjoitusta
II-taso: Lähestyt tavoitteita
III-taso: Saavutit tavoitteet tai ylitit ne

Oppimisjakson tavoitteet on oppilaalle esitetty itse kehittämässäni opintokortissa.

[Esimerkki I-tasosta.]

I-taso on selvästi alaspäin eriytetty. Ajatus olisi, että tehtävissä syntyisi ns. ”oppimisen imua” ylöspäin eli oppilas voisi tehdä I-tason tehtävän ja huomata sen jälkeen, että hei, minähän osaankin tuon II-tason tehtävän. I-tasolla tehtävissä on myös käytetty selkeää kieltä ja alleviivauksia sekä erilaisia värikoodauksia hahmottamisen parantamiseksi.

III-tason tehtävien osaaminen vastaa arvosanatasoa 9-10.

Lopuksi oppimisen näytöstä oppilas saa kokonaisuudessaan arvion: ”tämän näytön perusteella oppimisesi on arvosanatasolla x.” Lisäksi määrittelen oppilaalle formatiivisen arvion missä ollaan menossa kokonaisuudessaan oppimisen tasoilla. Tässä näytössä on myös paperilla tehtävä itsearvio – tosin käytän luokan kanssa myös Qridiä, jossa keräämme oppimiseen liittyvää dataa viikottain ja käytän analytiikkaa hyväksi oppisen tukemiseen. Tästä ehkä toisessa bloggauksessa lisää.

Oppimisen näyttö kehittyy eteenpäin tämän ollessa nyt ensimmäinen prototyyppi jota kokeilen osana oppimisjaksoa.

Jos olet kiinnostunut tällaisesta konseptista ja sen kehittämisestä, ota yhteyttä jouni.koponen@kirkkonummi.fi

Oppimispolkuja rakentamassa

Vielä on lomaa jäljellä… mutta… Syksyn lopulla lähdin kehittelemään ideatasolla ajatusta oppimispolusta, jossa olisi mm. hieman pelillistämisen ideaa. Halusin saada ”kaiken” tarvitsemani oppimista ohjaavat asiat yhdelle aukeamalle, myös videolinkit. Minulla pyöri myös ajatus siitä, että haluan viedä opiskelijoita enemmän syvyyssuuntaan oppimisen kanssa yhden kokonaisuuden suhteen.

Lue koko kirjoitus…

Tehtäväpäiväkirja & osaamisen sormenjälki

Lukuvuosi pyörähti hektisesti käyntiin uudessa työpaikassa Kirkkonummella. Kurssien aloituksen lomassa ehtii kuitenkin aina kehittää asioita eteenpäin. Olen nyt pohtinut uudenlaista tapaa merkitä tehtäviä opintokortteihin. Useimmilla omista kursseistani on siis käytössä opintokortti.

Lähdin miettimään, millä tavalla saisin paremmin näkyviin oppilaiden osaamista kokonaisuutena – ”yhdellä vilkaisulla”. Lisäksi ajatuksena olisi saada lisättyä oman oppimisen ja osaamisen pohdintaa sekä haltuunottoa Lue koko kirjoitus…

Oppimista haltuun lyhyessä matematiikassa

Hyppäsin virallisesti opettajan saappaisiin tänä keväänä ja edessä oli suuniteltavana kolme matematiikan kurssia, joista yksi oli lyhyen matematiikan viimeinen kurssi. Tiesin, että opiskelijat olivat suorittaneet lukiota läpi opettajajohtoisessa (luennoivassa) opetuksessa. Päätin, että tällä viimeisellä matematiikan kurssilla luennoinnista luovutaan ja suunnittelun kärjeksi otin ajatuksen yhteisöllisestä luokasta. Lisäksi siirtäisin oppimisen omistajuutta vahvasti oppilaiden suuntaan. Näillä saappailla ei ollut siis tarkoitus tepastella sitä niin paljon kuljettua polkua, vaan hypätä siitä hieman sivuun.

Lue koko kirjoitus…

Opintokortti oppimisen tueksi

Lähdin suunnittelemaan lukion lyhyen matematiikan 6 kurssille opintokorttia oppimisen tueksi. Lähtökohtaisena ideana oli vahvistaa oppimisen omistajuuden tunnetta. Opiskelijalla on selkeä kuva kurssin rakenteesta ja arvosteluperusteista. Opintokortin avulla opiskelijalle syntyy selkeä oppimispolku, joka on myös opiskelijan itse muokattavissa (lisätehtävillä, kertaustehtävillä). Kokonaisuuteen kuuluu kolme kappaletta itsearvioitavia välitestejä, joiden pääasiallinen tarkoitus on antaa opiskelijalle tietoa omasta osaamisesta eli ts. ”missä mennään ja mitä pitää vielä treenata”.

Lue koko kirjoitus…

MAA3 kurssin materiaaleja pelillistämässä

Lähdin liikkeelle ajatuksesta, millä tavoin saisin helposti ja yksinkertaisesti pelillistämisen ideaa MAA3 kurssille. Oppimateriaalit (opetusvälineet yleisesti) kuuluvat osana oppimisympäristöön. Koska oppimisympäristöllä on vaikutusta myös motivaatioon sekä mm. oppimistuloksiin, halusin työstää ideaa: jos oppilaat saavat valita oppimateriaalinsa esimerkiksi pelillisyyden ja visuaalisuuden mukaan, onko sillä myönteistä vaikutusta opiskeluun (positiivisen palautteen muodossa)? Olisi myös mielenkiintoista havaita, valitsevatko oppilaat pelillistettyjä tai visuaalisesti inspiroiviksi suunniteltuja materiaaleja tavallisten sijaan.

Lue koko kirjoitus…

OmaOppi kuratoi!

Olemme ottaneet tänään Scoop.it palvelun haltuun ja voit seurata meidän kuratoimia artikkeleita OmaOppi Scoop.it sivuilta. Aiheet pyörivät vahvasti oppimisen ja opetuksen kehittämisen ympärillä, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa unohtamatta. Nyt sitä hyvää #pedapöhinää myös Scoop.it:ssa!

Lue koko kirjoitus…

OmaOppi application. We want to solve a problem.

Today we have registered our team into Helsinki Challenge 2014. This is the problem we want to solve:

We want to create an application that is an easy-to-use tool for teachers to create individual visually inspiring learning paths. Teachers have the ability to share and explore learning paths created by other teachers or pedagogical experts. Learning paths can include e.g. customized exercises, learning material and tests that support formative assessment and self-evaluation. Teachers are the best experts of what individual students needs are in one’s own classroom. That is why teachers, not companies or publishers, should decide how the learning paths are constructed.
Lue koko kirjoitus…

Vargan matkassa alkuopetukseen

Tutustuin jo opiskeluaikoina unkarilaiseen Varga-Neményi-menetelmään, joka ainakin pääkaupunkiseudulla on puhututtanut ja ihastuttanut alkuopettajia viime vuosina. Menetelmän ajatuksena on tuoda matematiikka kaikkien saataville – se luo matematiikan käsitteille pohjan lapsen omien kehollisten toimintojen kautta, viipyilee leikkien ja pelien maailmassa ja tuo lapsen käden ulottuville monipuoliset toimintamateriaalit. Sensomotoristen kokemusten kautta edetään vasta kuvalliseen ja kielelliseen ilmaisuun. Laskutaito on tärkeä taito, mutta vain yksi osa matematiikan maailmaa ja Vargassa matemaattista ajattelua pohjustetaan kokonaisvaltaisesti. Lukualueen laajennuksessa ei kiirehditä ja ensimmäisellä luokalla pysytellään lukualueella 0–20. Lue koko kirjoitus…

Tutkielma yksilöllisen oppimisen mallista

Tämän blogin juuret ovat vuodessa 2013 ja allekirjoittaneen kiinnostuksesta uusiin opetusmenetelmiin. Ensimmäiset keskustelut Pekka Peuran kanssa noin vuosi sitten olivat mielenkiintoisia ja tuntui, että omat ajatukset opetuksen kehittämisestä menivät moninpaikoin yhteen. Useat vierailut Martinlaaksossa ja siellä suoritettu opetusharjoittelu antoivat kipinän toteuttaa tämä seminaaritutkielma yksilöllisen oppimisen mallista. Lisäksi keväällä 2014 aikana opetusmallissa oli tapahtunut jatkokehitystä, joten koin tutkielman teon tarpeelliseksi myös tästä syystä.

Tämä blogikirjoitus on lyhyt referaatti tutkielmasta. Jos olet kiinnostunut yksilöllisen oppimisen mallista, suosittelen lukemaan koko tutkielman. Linkin tutkielmaan ja lähteisiin löydät tämän sivun alareunasta. Lue koko kirjoitus…

Load More